tiistai 17. lokakuuta 2017

Hoitosuunnitelman päivitys

Tavattiin tänään ensimmäistä kertaa meidän uusi hoitava lääkäri. Kaikinpuolin miellyttävä kokemus! Joskin nihilistisenä ihmisenä olin jo alkuun hieman ärtynyt, kun lääkäri saapui töihin myöhässä. Mutta hei, mä oon tällainen - mua ärsyttää just ne pienet asiat, joita muut ei ehdi edes huomata! Näin ollen parhaani mukaan piilotin sen ärtymykseni vaimolta. Vaikka ihan kuin se ei tietäisi...

Käynti oli tosiaan erinomaisen miellyttävä. Tuntui hyvältä, että uusi lääkäri oli jo edellisenä päivänä paneutunut meidän polkuun, ja tiesi siis vähän missä mennään. Muutama tarkentava kysymys, joihin allekirjoittanut vastasi iloisesti väärin (vaimon kiertoa koskien! en ees tiedä miksi vastasin!),  ja homma oli aikalailla paketissa. Kertomansa mukaan meidän uusi lääkäri melko herkästikin mielellään tukee kiertoja lääkkeellisesti. Tietenkin mielessä pitäen, ettei nuorelle, kaikinpuolin lisääntymiskykyiselle naiselle kannata mitään kovin vahvoja lääkeannoksia laittaa. Mutta tueksi! Juuri sitä, mitä mekin toivottiin. Resepti siis Letrozolista ja ohje käyttää kierron päivinä 3-7. Nythän tässä kierrossa mennään jo melkoisen pitkällä, siis kuten tarkoituskin: ensi kierrosta päästään toivon mukaan taas uuteen vauhtiin!

Pienoisena yllätyksenä tuli kuitenkin se, että kilpirauhasenvajaatoimintaa osoittava labra S-TSH on koko ajan ollut hieman koholla. Hoitoja varten labroja otettiin siis tammikuussa. Tulos on viitearvojen sisällä, mutta hedelmöittymistä silmällä pitäen ehkä hiukkasen koholla. Erikoista, ettei edellinen lääkäri maininnut asiasta mitään. Ennen kuin ärsyynnyn, yritän muistaa, että ehkä tässä on kahden eri lääkärin näkökulma, eri asioihin painottuen. Uusi lääkäri kuitenkin tykkäsi, että otetaan kontrollilabrat nyt ja hän palaa sitten tulosten kanssa aiheeseen, soittamalla vaimolle.

Toinen kiva yllätysmomentti oli se, että esimerkiksi tässä kierrossa ei ole kypsymässä kunnollista munasolua. Toinen munasarja kuulemma toimii hieman laiskahkosti. Yllätys! Sillä tämäkin asia oli edellisen lääkärin mukaan kunnossa. Aukiolotutkimus tehtiin loppukeväästä, jonka mukaan kaikki oli kunnossa. Toki lääkäri silloin mainitsi, ettei toisen puolen munajohtimen virtausta nähnyt aivan exaktisti. Mutta yhtä kaikki - älä sano, että kaikki on kunnossa, jos et ole varma. 

Sinänsä erikoista tästä tilanteesta tekee se, että edellinen lääkäri on perustellut luomukiertoihin inseminaatioiden jatkamista sillä, että vaimo on nuori ja kaikki on hedelmöittymistä ajatellen kunnossa. No, vaimo on edelleen nuori. Ja kaikki on edelleen kunnossa. Toki omankin työni pohjalta tiedän, että erilaisten toimenpiteiden tarpeellisuuden arviointi on hyvin pitkälti kiinni hoitavasta lääkäristä. Olen itse töissä kirurgialla ja esimerkiksi infektoituneen haavan puhdistusleikkauksia tehdään lääkärin arvion mukaisesti: joku toinen kokee sen tarpeelliseksi aikaisemmin, kuin toinen. Ja se on ihan fine.

Nyt vaan tuntuu jokseenkin hullulta, että kun kuusi inseminaatiota ei ole tuottanut toivottua lopputulosta, niin missä vaiheessa edellinen hoitava lääkäri olisi alkanut pohtia mahdollisia syitä? Näin ollen ehkä bongaten sieltä samoja asioita, joita nykyinen lääkäri mietiskeli. Edelleenkään en ole kenenkään ammattitaitoa kyseenalaistamassa, vaan ihmettelen melko suurestikin toisistaan eroavia hoitonäkemyksiä. Toki, ehkä nykyinen lääkärimme on vaan hiukan avoimempi kiertojen tukemiseen lääkkeellisesti. Ja ehkä em. lääkärit ovat asioiden suhteen vain hiukan eri koulukuntaa. Ammattivitsi toimii myös tässä tilanteessa: jos kysyt kysymyksen viideltä ortopediltä, montako erilaista vastausta saat? - Viisi, ehkä jopa kymmenen.

Viimeistään nyt on todella turhautunut olo noihin aikaisempiin käynteihin. Tuntuu, että ollaan vaan tuhlattu aikaa ja resursseja (sekä meidän, että klinikan). Toisaalta jäi tosi hyvä fiilis tämän päivän vastaanotosta: nyt tuntuu että meitä oikeasti kuunneltiin, meidän toiveita lähdetään toteuttamaan ja nykyinen lääkäri antoi kuvan, että hänelle on tärkeintä, että raskaus alkaa. Ei se, että niitä hoitoja vain tehdään tekemisen ilosta ja kassavirran kasvattamiseksi.

10 kommenttia:

  1. Ymmärrän turhautumisen. Vähän tulee sellainen olo, et hoidetaan vasurilla ja katsotaan kuinka käy. Ei muisteta, et toisille tää on se "Elämän ja elämän kysymys." Hienoa, et lääkärin vaihdos toi noin hyvää tulosta! Samaa me toivotaan kun klinikalle palataan. Nyt täällä kaikki varpaat ja sormet pystyssä, et tukilääkkeillä onnistaisi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan toi "hoidetaan vähän vasurilla" -fiilis on ollut aika paljon läsnä nyt! Mutta tosiaan uuden lääkärin kanssa käynti oli positiivinen kokemus ja jäi hyvä fiilis - nyt meitä kuunneltiin!

      Poista
  2. Hyvä että lääkärin vaihdosta tuli positiivista muutosta jatkoonne :) Tää on todella niin lääkärikohtaista, mutta kyllä tuo kieltämättä vähän kummalta kuulostaa ettei edellinen lääkäri vielä kuudenkaan inseminaation jälkeen ole ollut valmis kokeilemaan teille lääkitystä tueksi. Mun lääkäri on myös luomuyritysten kannalla ja hoidot aloittaessani sanoikin, että ehdottomasti luomukiertoihin lähdetään nyt tekemään. Kahden epäonnistuneen inseminaation jälkeen menin ihan sattumalta klinikalla toiselle lääkärille joka sitten kysäisi, että haluaisinko kokeilla munarakkulan kypsymistä tukevaa lääkettä enkä siitä kieltäytynyt. Kolmannen epäonnistumisen jälkeen varasin soittoajan viimeisimmän inseminaation tehneelle lääkärille ja alettiin yhdessä miettiä mikä voisi olla vialla kun ei ollut tullut vieläkään tärppiä, ja sitä sitten siinä puhelimessa pohdittiinkin ihan perusteellisesti - kaikkea elämäntavoista ja mahdollisista sairauksista lähtien. Nyt sitten lääkäri antoi avuksi vielä lugesteronin. Olis ollut ihan mielenkiintoista tietää, kuinka kauan ns. omalääkärini olisi jatkanut inseminaatioita luomusti. Hoitoihin kuluu sen verran paljon rahaa, että jo siksikin sitä toivoo ja myös ottaa mielellään uusia keinoja käyttöön melko piankin. Tsemppiä teille jatkoon, toivotaan että Letrozolista olisi apua! Itselläni on siitä hyviä kokemuksia,, pari lupaavaa rakkulaa saatiin aikaan kun sitä kokeilin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Kieltämättä sitä toivoisi rahoilleen jotain vastinettakin. Ei sillä, että biologian ulkopuolelle kannattaa kovin herkästi lähteä hyppimään, mutta edelleen olen tosiaan sitä mieltä että nuorella ihmisellä jo muutamakin inseminaatio kyllä kertoo vähän missä mennään.

      Poista
  3. Oliko TSH yli 2 siis?

    VastaaPoista
  4. Tosi hieno homma, että asiat etenee. Lääkärillä on kuitenkin aika iso osa tässä koko projektissa. Ja aika jännä, et uus lääkäri löysi pieniä ”vikoja”, mutta edellinen ei maininnut, mut no joo niinku sanoit, aina on näkemyseroja :D toivottavasti letrozoleilla pieni buusti toimii! Mulla ne anto hyvin vauhtia, mut nää mun megalaiskat munikset tarvi vielä sit sitä menopuria pienen annoksen kamuks. Kääk! Mä jännitän jo teidän seuraavaa hoitokertaa! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oot niiiin suloinen, kun oot ihan täysillä mukana! <3 Kiitos. :)

      Jäi tosiaan erittäin hyvä fiilis siitä käynnistä. Toisaalta hiukan harmittaa nyt se ensimmäinen lääkäri, jonka mukaan kaikki on ihan täysin kunnossa...

      Poista
  5. Tuntuu, että uusi lääkäri totisesti paneutuu paremmin teidän hoitoihin! Hyvä, että teitte vaihdon! :) Minustakin on aiheellista kokeillla jo jotain lääkejuttuja tilanteessa, jossa on tehty useampi inssi ilman tulosta. Meilläkin lääkäri välillä vähä niikuin pimitti jotain lääkekikkoja, joista sitten luin itse ja ihmettelin, miksei meille ehdotettu tuota lääkettä ollenkaan. Yksi esimerkki alkion siirron jälkeen käytetetty piikki, joka "parantaa alkion kiinnittymistä". Lääkäri ei puhunut sellaisesta apupiikistä meille mitään ja otin sitten asian puheeksi ja vaadin saada sellaisen, niin kyllä se sitten saatiin ihmettelyjen kera, että mistäs sellainen tuli Meille mieleen... ;)
    Paljon tsemppiä seuraavalle yrityskierrolle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä kieltämättä paremmalla fiiliksellä
      lähdetään taas uudelle yritykselle. :)

      Poista
  6. "Kiva" kuulla, että muillakin klinikoilla tätä tapahtuu, eli vaihtamalla ei ehkä parane. Ei sillä, että se olisi mitenkään hyvä juttu, koska itselleni on kans tullut muutaman kerran fiilis, että TAJUATTEKO, MILTÄ MEISTÄ TUNTUU!?! Jos nuori, terve ihminen ei tule raskaaksi useilla yrityksillä, niin oisko JOTAIN häikkää. Ainakin tosiaan toivoisi, että joku viisaampi miettisi, ONKO jotain. Tsemppiä teille nyt seuraavaan yritykseen! :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!