Inseminaatio VII - taas odotellaan

Järjestyksessään seitsemäs inseminaatio tehtiin aiemmin tällä viikolla. Ovulaatiotesti ei vielä vilkutellut positiivista, joten pistettiin Ovitrelle-irroituspiikki edellisenä päivänä. Ultrassa follikkeli olikin kasvanut komeisiin mittoihin ja limakalvokin oli kunnossa. Kaverit uiteltiin mestoille ongelmitta ja enää meillä on tehtävänä odotella ja kuluttaa aikaa ne kuuluisat kaksi viikkoa. Nämä pari viikkoa meidän kanssa hengaa myös Lugesteron, jonka kanssa vaimo onkin muutaman päivän jo tehnyt tuttavuutta.

Ruska mainitsikin omassa blogissaan Mehiläisen hunajaiset taksat... Vaikka hinnannousu olikin tosiaan ihan odotettavissa, niin kyllä silti hieman sydäntä kylmäsi kun laskua maksettiin. Toisaalta, vaikka laskun loppusumma onkin melkoisesti kasvanut, niin tämän uuden hoitavan lääkärin kanssa koetaan saavamme parempaa hoitoa. Riippumatta siitä, onko nykyinen lääkäri Mehiläisen vai Väestöliiton mukana tulleita, niin uusi klinikka ja uusi lääkäri tuntuu nyt hyvältä. Ihan vaan sen hoidon sujuvuuden vuoksi. Sekä sen tunteen, että meitä kuunnellaan nyt oikeasti. Monen muunkin asian suhteen olen sitä mieltä, että laadusta ja hyvästä palvelusta kannattaa maksaa hieman ekstraa. 

Nyt on taas hyvä fiilis käydä klinikalla. Toivotaan, että tästä inssistä kuitenkin jo tärppäisi ja voitaisiin lopettaa klinikalla kulkeminen.

Uusi yritys potkaistu käyntiin

Parin päivän takainen ultra oli miellyttävä kokemus. Joo, mulle, koska istun aina rauhassa omalla penkillä. Mutta ennenkaikkea tulos oli miellyttävää kuultavaa! Limakalvo voi hyvin ja molemmin puolin pullistelee hyvät follikkelit, joista toinen tuntuu ottaneen kunnon spurtin johtavaksi. Huh! Vähän jännitti, että jos Letroilla ei saada hyvää tulosta aikaiseksi.

Tähän kiertoon lääkäri laittoi vielä lisäksi Lugesteronit inssin jälkeiseksi avuksi. Sekä follin irtoaminen pelataan nyt varman päälle Ovitrelle-pistoksella. Ovitrellen hinnan saa muuten tuntumaan entistäkin suolaisemmalta, jos unohtaa laittaa sen kotiin tullessa jääkaappiin ja joutuu ostamaan uuden... Allekirjoittanut voi vahvistaa sen! 

Ehkä se on tämä pimeä tai joku yleinen uupumus, mutta oon ollut viime aikoina ihan super väsynyt. Eilen kävin töiden jälkeen tosiaan hakemassa vaimon uudet lääkitykset - ja painuin kotiin tullessa samantien päikkäreille. Ovitrellen jäädessä pötköttämään eteiseen. Koska on myös se aika kuukaudesta, nyyhkin puoli iltaa omaa harvaa päätäni ja olin itselleni vihainen. Sen toisen puolen nyyhkin sitten sitä, kun mulle ollaan vihaisia - siis sitä, kun olin itse itselleni vihainen... Haha!

Ajatuksia välikierron aikana

Hoitotauko on venähtänyt myös tänne blogin puolelle. Sinänsä mitään uutta asiaa kun ei ole ilmaantunut, eikä toisaalta ole ollut aikaakaan, on ollut oikeastaan ihan miellyttävää sysätä myös kirjoittaminen hetkeksi johonkin unohduksiin.

Tähän kiertoon on nyt syöty letrotsolit ja ensi viikolla käydään ultrassa kurkkaamassa tulosta. Toivottavasti näyttää lupaavalta, jotta päästään taas jatkamaan matkaa! Edellisen kierron ovuloimattomuus venytti kierron ihan uusiin sfääreihin, joten letrotsoleista viimeinen napattiin vasta eilen. En oikein tiedä millaista tulosta ja apua tuosta lääkityksestä nyt varsinaisesti odotellaan, kun aiemminkin follikkelit on usein ollut hyviä ja tilanne muutenkin suotuisa. Mutta katsotaan.

Välikierto on taas ollut kyllä hyvin paikallaan! Vaimon työvurot on olleet outoja ja itse oon tehnyt vaan ihan sairaan paljon töitä, ihan onnettomilla vapaapäivillä. On ollut tosi hyvä hetkeksi sysätä lapsentekoon liittyvät asiat taka-alalle. Eikä tarvetta miettiä, miten työvuorot saisi mahdollisimman järkevästi järjestettyä, jotta kulkeminen klinikalla onnistuisi.

Toisaalta nyt mulla on ollut taas vähän liikaa aikaa ajatella. Yleensä mun kohdalla se ei muutenkaan tiedä hyvää. Mitä lähemmäksi kierron THE MOMENT, eli ovulaatio, tulee, sitä enemmän olen ajatellut että mitä jos me ei saadakaan lasta? Edelleenkin meillä on paljon kortteja vielä katsomatta ja kiviä kääntämättä. Mutta kyllä takaraivossa silti jyskyttää ne kuusi aiempaa yritystä, jotka ei ole tuottaneet tulosta. Hiljainen, pieni, päätään nostava epätoivo on kyllä liittynyt mulle seuraksi. Joo, toisaalta toisinaan ovuloimattomat kierrot selittää kyllä osaltaan sen, miksi aiemmat inssit ei ole tuottaneet mitään tulosta. Ja joo, tähän kiertoon otettiin lääkitys tueksi. 

Tuntuu vaan toisaalta turhauttavalta raahautua jälleen kerran sinne klinikalle, maksaa itsensä kipeäksi, toivoa parasta ja toisaalta olla varautunut pahimpaan. Koska tähän asti olemme koko ajan "nauttineet" vain niistä ei-toivotuista tuloksista. 

Tälle vuodelle toivon mukaan päästään tästä meneillään olevasta kierrosta vielä yrittämään kuitenkin. Jos ei tärppää, pidetään joulukuu suosiolla taukoa. Inssi ajoittuisi juurikin hankalaan ajankohtaan, niin helpompaa heti tietoisesti pitää tauko. Toivottavasti toki mitään taukoa ei tarvittaisi, vaan ensi kuussa voitaisiin rauhassa keskittyä raskauteen. Yritän pitää toivoa yllä, mutta oon silti aika skeptinen. Pessimistihän ei toisaalta pety..!