Ovulaatiotestit?

Tovin kuluttua pitäisi alkaa tikuttamaan ja etsimään ovulaatiota, seuraavaa inseminaatiota varten. Tähän asti ollaan käytetty klinikalta ostettavia testejä - niitä on ollut mukavan helppo napata käynnin yhteydessä mukaan tarvittava määrä. Kuun alussa se klinikkakäynti kuitenkin jäi, enkä oikeestaan edes tiedä miksi oltaisiin ostettu testejä silloin kun inssi on vasta tehty, ja nyt ne testit on kotona loppu. Pääkaupunkiin ei meillä ole lähiaikoina muuten mitään asiaa, joten tuntuu kohtalaisen turhalta tehdä reissu sinne vain niiden ovulaatiotestien takia, kun niitä muualtakin on saatavissa.

Klinikan testit on meillä osoittautuneet luotettaviksi ja hyvin pitäneet paikkaansa. Mutta mitä testiä nyt kannattaisi käyttää? Ei haluttaisi vaihtaa testin merkkiä nyt, kun kerran edellinen on toiminut. Vaan olosuhteiden pakosta; mitä ovulaatiotestejä te muut olette käyttäneet? Hyväksi havaittu riittää, hinnalla ei nyt niin väliä, jos ko. testit saa jostain helposti käsiinsä. Eli esim. apteekista, haha. Omasta mukavuudesta ja helppoudesta kannattaa joskus ehkä vähän maksaakin, ja just nyt en jaksaisi haalia välineitä ympäriinsä.

Edellisessä postauksessa ajattelin että nyt ollaan ihan kunnolla lomalla, eikä mietitä meneillään olevaa lapsiprojektia - keskitytään vaan lomaan, rentoutumiseen ja toisiimme. Sinänsä siinä hyvin onnistuttiinkin kyllä. Oltiin reilut kaksi viikkoa reissussa, josta kotiuduttiin eilen tänne kotikaupunkiin mun äidin luo. Putkiremontti kestänee vielä kolmisen viikkoa, joten evakossa ollaan edelleen. Yhtä kaikki lomalta "kotiin" paluu oli ihanaa. Oltiin koko eilinen päivä molemmat aika uuvuksissa. Vietettiin ihanaa aikaa sukulaisten kanssa, nautittiin 2kk ikäisestä tuoreesta kummitytöstä isosiskoineen, sekä vietettiin 8veen kanssa kylpylälomaa kolmestaan! Loma on <3.

Kaikesta ihanasta ja touhun täyttämistä päivistä huolimatta, on tämä projekti pyörinyt koko ajan ajatuksissa vähintäänkin taustalla. Koko ajan odottaa, että päästään uudelle yritykselle. Samaan aikaan takaraivossa melkein jopa pelottaa, että seuraavakin kierto menee ohi aikatauluongelmien vuoksi. Asiaa ei nyt ainakaan auta se, että loman jälkeen vaimon työpaikalla alkaa päivystysaika, joka tarkoittaa entistä erikoisempia työvuoroja sekä tuntematonta pomoa heinäkuun ajaksi. Uudet, ennestään tuntemattomat työkaverit ei myöskään helpota vuorojen vaihtoa. Omille työkavereilleen vaimo on kertonu meidän klinikan vierailuista, ja kollegat ovatkin olleet tosi ihanasti vaihtamassa vuoroja aina tarpeen mukaan. Lyhyelläkin varoitusajalla!

Tykkään murehtia Murehdin asioita aina jo etukäteen ja sillä aiheutan lähinnä harmaita hiuksia itselleni. Vaimo on huomattavasti lungimpi. "Odotetaan nyt vaan rauhassa ja mietitään sitten kun on sen aika." Näin on tehtävä. Vaikka keväällä tuntui että koko elämä on pyörinyt joko inseminaatioiden odottamisessa tai piinapäivien loppumista odottaessa, nyt tuntuu lähes kutittavan vatsan pohjassa, että päästään pian palaamaan normaaliin rytmiin yrityksen parissa!

Munanjohtimien aukiolotutkimus

Vuorotyöläisten ja klinikan aikataulujen yhdistäminen on välillä tuntunut ihan toivottomalta touhulta. On ollut aika vaikea saada klinikalle aikoja, jotka saadaan solutettua meidän muuhun elämään. Vaimo on joutunut vaihtelemaan työvuoroja aika paljon - kiitos ystävällisten kollegoiden jotka on olleet valmiita vaihtamaan lyhyelläkin varoitusajalla. Tästäkin huolimatta vastaanottoaikojen saanti on ollut aika nihkeää. Toistaiseksi joku rako on klinikalta meille aina löytynyt, ja yhdelle käynnille puhelun vastaanottaja keksi meille ylimääräisen ajan, kun ei mitään ollut annettavissa.

Yhteen suuntaan matka kestää noin 1½ tuntia, kun siihen on varattu siirtymäajat juna-asemalle ja toisessa päässä asemalta klinikalle. Kolme tuntia matkoja ja epäsäännölliset työajat tekee sen, ettei pystytä ottamaan vastaan ihan mitä tahansa aikaa. Ensi viikon mahdollinen inseminaatio roikkuu hyvinkin kevyen hiuksen varassa - meidän työvuorot (varsinkin vaimon) ensi viikolla on aika tiukat ja muutenkin maailman typerimpään aikaan päivästä. En siis pidä suurtakaan toivoa yllä, että sopiva aika löytyy. Toki joskus kierto vaan menee ohi, mutta olisihan se hauskaa jos se ei johtuisi ainakaan aikatauluongelmista.

Keskiviikkona käytiin siis munanjohtimien aukiolotutkimuksessa. Kaikki kunnossa, johtimet auki. Vaimon mukaan tutkimus ei tehnyt kipeää, mutta voi tsiisus sitä hartiasärkyä, joka sitä seurasi. Onneksi se oli melko lyhytkestoinen kipu ja jo seuraavana aamuna täysin poissa. Vatsa kuulemma aristi pari päivää ja oli kyllä kieltämättä jopa mun silmille reilusti turvoksissakin. Mun mielestä jokainen käynti, joka voi sattua tai jonka jälkeen voi olla epämukava olo ajan X - ne käynnit on ihan surkeita. Ikävä katsella vierestä sitä, mitä toinen ja sen kroppa käy läpi. Vaikkakin sisältä lämmittää, että vaimo on valmis tuohon kaikkeen, meidän lapsen vuoksi.

Jatketaan vielä inseminaatioilla yritystä. Ensimmäinen yritys oli lähinnä täysi farssi ja tehtiin tyystin väärään aikaan, joten sitä ei ehkä kannata edes laskea yritykseksi. Koska kaikki tuntuu olevan fyysisesti kunnossa, eikä mikään osoita että raskaus ei voisi alkaa, on vielä järkevää antaa inseminaatioille mahdollisuus. Ja toki, vaikka mua jo turhauttaakin ne tulosta tuottamattomat yritykset, ei niitä inssejä vielä ole montaa tehtykään. Pitäisi malttaa mielensä ja jaksaa odottaa. Lähinnä kysymys mun mielestä nyt, terveisin kärsimätön!

Huh, onneksi me ollaan kovia aikatauluttamaan elämää muutenkin, niin tää kiertojen mukaan eläminen ja aikataulujen yhteensopivuuden pyörittely tuntuu ihan normaalilta. Neljä työpäivää ennen kesälomaa, ja se koko kesäloma on jo päiväkohtaisesti aikataulutettu, haha. Toivotaan lomalta myös aikaa vain oleilla ja nauttia kiireettömyydestä, mutta ollaan aika tarkkaan tosiaan mietitty missä ollaan minäkin päivänä. Pääasia, että joka päivä ollaan lomalla.