Numero 8

Kahdeksas inseminaatio tehtiin aikataulun mukaisesti. Aiemmin ultraäänessä kaikki näytti hyvältä! Tähänkin kiertoon käytettiin alkuun Letrozolia vähän kasvattamaan muniksia ja Ovitrellella ajoitettiin inseminaatio, kun ovulaatiotestiin ei vielä siihen mennessä tarpeeksi viivoja saatu. 

Inssiin mentäessä ovulaatio oli jo tapahtunut. Miten se kuulostaakin niin huonolta, kun lääkäri sanoo ääneen että "toivottavasti ei olla liian myöhässä"? Sitä mekin joka tapauksessa toivottiin! Inseminaatio sujui hyvin; kivuttomasti ja nopeasti ja hyvä määrä hienosti uivia kavereita saateltiin matkalle. Eli moi vaan, kahden viikon piinapäivät.

Kaikenkaikkiaan ajoitus olikin sitten ehkä maailman huonoin. En tiedä mitä merkitystä sillä käytännössä on, mutta toiveet tämän inssin suhteen ei olleet kovin korkeat, kun vaimo sairastui oikeestaan heti sen jälkeen. Melko massiivinen vatsatauti, jossa kuume huiteli 39 asteessa - ja heti perään vielä kovaa kuumetta ylläpitävä flunssa. En ole koskaan nähnyt vaimoa niin kipeänä, että se nukahtaa käytännössä kesken lauseen. 

Positiivista toisen ollessa kipeänä, on se, ettei ajankulua tai tehtyä inseminaatio tullut juuri mietittyä. Vielä alkuviikostakin vaimolla oli reilusti lämpöä, mutta nyt onneksi näyttää jo siltä, että elämä voittaa!

Tänään aamulla raskaustesti oli tyylipuhtaan negatiivinen. Ärsyttää.

K O N K U R S S I

Me ollaan mun mielestä ihan totaalisessa konkurssissa. Oltu jo pitkään! Tällä asiallahan ei tosin ole mitään tekemistä faktan kanssa. 

Olen luonteeltani selvittäjä, niin kuin jossain aiemmassa postauksessa taisin mainitakin. Joten on melko luonnollista, että meidän lapsihaaveiden konkretisoituessa aloin ensimmäiseksi ottaa asioista selvää. Tietenkään mitenkään erityisen kattavaa selontekoa ei oikein saa tehtyä, kun käyttää pääasiallisena tietolähteenä muiden naisparien/itsellisten naisten blogeja, haha.

Hoitoon pääseminen on yksinkertaista. Puhelin kouraan ja soitto klinikalle. Itse olin tekevinäni hieman vertailevaa tutkimusta muunmuassa kokemusten pohjalta  ja kaivelemalla eri klinikoiden nettisivuja. Hinnastot tuntui ainakin silloin olevan ihan hepreaa; mun oli jotenkin t o d e l l a vaikea ymmärtää niitä, kun joihinkin oli luovutetut solut ja ultraukset laskettu inseminaation hintaan ja toisissa ihan kaikki oli eritelty. Lähinnä kokemukset oli se, jonka mukaan me lopulta valittiin klinikka! Vaikka toisaalta meidän klinikka käytännössä loppuikin, yhdistyessään toisen yksityisen praktiikan kanssa. Ja nyt kun tarkemmin miettii, oli meidän ensimmäinen hoitava lääkäri kyllä melko erikoinen. 

Mä siis tarvitsen faktoja, joiden mukaan voin kulkea eteenpäin. Luonnollisestikin mua, ja meitä molempia, kiinnosti paljonkohan tämä koko lysti tulee kustantamaan. Harmi, ettei sille ole olemassa mitään pakettihintaa. Ihmiset on yksilöitä ja niin edelleen, mutta sen lisäksi kyse on ehkä vähän myös tuurista. Blogeja kaivellessa hintahaitari klinikalle hakeutumisesta raskautumiseen oli noin kahdesta tuhannesta eurosta kuuteen, kahdeksaan tuhanteen euroon. Uskokaa tai älkää, mutta oon välillä myös super kiinnostunut numeroista: joten tein salaa itselleni graafia niistä hinnoista! Muistaakseni keskihinta oli noin 4000 - 5000 euroa.

Tästä päästäänkin siihen meidän konkurssiin. Vaikka oltiin etukäteen varauduttu, että lapsen saaminen maksaa aika paljon enemmän kuin keskiverto hotelliviikonloppu, niin en silti osannut kuvitella kuinka paljon se oikeasti voi maksaa. Toki matkassa on aina muuttujia, ja näin jälkeen päin ajatellen meidän olisi ehkä pitänyt rohkaistua aikaisemmassa vaiheessa vaatimaan klinikalta/lääkäriltä enemmän. Luulen että oltaisiin kuitenkin eri lääkärinkin kanssa päädytty aika moneen inseminaatioon, ennen kuin oltaisiin kiinnostuttu siirtymään esimerkiksi IVF:n. Toisaalta eri lääkärin hoidossa oltaisiin ehkä päästy nopeammin näihin lääkkeillä buustattuihin yrityksiin. Jossittelu toisaalta on ihan turhaa, eikä lääkärinkään vaihto lupaa sitä, että raskaus olisi alkanut aiemmin.

Tällä hetkellä projektiin on upotettu noin kaksi kertaa niin paljon, kuin se mediaani jonka blogeista kaivelin. Alkuun seurasin tarkkaan paljonko rahaa ollaan käytetty ja pidin siitä kirjaa. Hehee oikeesti "pidin siitä puhelinta", koska kirjasin kuluja puhelimen muistiin, haha, voi tätä huumorin määrää. Sitten lopetin sen. Vaikka jossain kohtaa tuleekin varmasti yläraja vastaan, niin tällä hetkellä sillä ei ole merkitystä. Hoidot on vielä kesken ja me ollaan kiinnostuneita niitä jatkamaan. Joko siihen konkurssiin tai henkiseen turhautumiseen asti. Tai lääketieteelliseen stoppiin. 

Mutta koska me kuitenkin ollaan konkurssissa henkisesti (toim.huom. eli minä olen henkisesti konkurssissa), ratkaisin sen henkisen ahdistuksen nostamalla luottokortin luottorajaa, TSADAM! Nyt on henkisesti taas vähän kevyempi olla, kun konkurssi on taas kerran vältetty. Jossain kohtaa on tottakai oikeasti mietittävä, kuinka paljon ollaan valmiita laittamaan tähän projektiin, mutta myös sitä mistä se raha siihen tulee sitten kun säästöt loppuu.

P.S. mä odotan kuitenkin edelleen kirjettä rikkaalta, edesmenneeltä Amerikan tädiltä. Tai lähinnä sen lakimieheltä, että saisin sen testamentin jossa kaikki on jätetty mulle. Äiti ja isä tosin väittää ettei mulla ole sellaista, mutta mistä ne sen voi tietää?!

Aika mones ultra

Maanantaina, kiertopäivä 12, käytiin ultrassa katsomassa follien ja limakalvon tilannetta inssiä ajatellen. Johtofolli oli jo 17mm ja limakalvokin kuulemma kaunis. Varattiin aika inseminaatiota varten ja tarkoitus ajoittaa ovulaatio Ovitrelle-pistoksen kanssa. Ovulaatiotestit on olleet ihan näppäriä ja jokaisessa kierrossa selkeitä plussaviivoja piirtänyt. Mutta koska takana on jo niin monta tuloksetonta inseminaatiota, niin nämä kaksi viimeisintä kiertoa on ajoitettu mekaanisesti osumaan paremmin kohdalleen.

Viime kierrossa meillä oli ensimmäistä kertaa Ovitrelle käytössä, kun joskus aiemmissa insseissä ollaan käytetty Pregnyliä varmistamassa. Aiemmin Pregnyl oli huomattavasti halvempi; hintaero oli noin 30e. Viime syksynä Pregnyl kävi läpi joitain muutoksia, joista näin kuluttajalle suurimpana toki näkyy uusi hinta, jolla hintaero Ovitrelleen jää noin yhteen euroon. Henkilökohtaisesti koin Pregnylin mukavampana, kun töissä olen tottunut enemmän toimimaan ruiskun ja neulan kanssa ja sekoittamaan liuokset itse - entä kuin Ovitrellen lähes-automaattinen liuoskynä.

Nyt varattu inseminaatioaika osuu näppärästi mun yövuorojen väliin. Ajan puolesta ehdin mainiosti mukaan! Täytyy ehkä jättää unet hieman vähemmälle, mutta mulle on ollut tosi tärkeää että pääsisin mukaan inseminaatioihin. Totta kai tuntuu muutenkin miellyttävältä päästä jollain tapaa osallistumaan tähän projektiin, mutta ennen kaikkea haluan seisoa siinä vaimon vieressä. Vaikkei inseminaation suorittaminen varsinaisesti käy kipeää, niin joka kerta se tuntuu olevan melkoisen epämiellyttävän ja lähes kivuliaan tuntuista. Silloin se tuntuu suurelta, kun voi olla pitämässä vaimoa kädestä kiinni.

Jotta elämässä olisi meneillään jotain muutakin, kuin tämä loputtomalta tuntuva suo edellä mainitun projektin kanssa: aloitan tänään kielen kertauksen! Opiskelin usemman vuoden lukiossa vaikka mitä kieliä, jotka on käytön puutteessa autuaasti unohtunut. Muutaman vuoden pohtimisen, ja saamattomuuden, jälkeen olen tänään menossa ranskan kurssille. Alkeista lienee parasta aloittaa, kun tällä hetkellä mieleen muistuu lähinnä "rakastan patonkia" -tasoisia lauseita... Jee, mun eka harrastus aikuisiällä!

Vuosi 2017

Oli hyvä.

Enimmäkseen arkea; töitä, kaupassa käyntiä, siivoamista, koiran lenkitystä. Mutta mikä on arkea parempaa, kun sen jakaa ihmisen kanssa, jonka läsnäolo saa sydämen tykyttämään, suupielet kohoamaan ja mielen iloiseksi?

Tästä vuodesta tehdään edellistä parempi! Uusi vuosi, uudet kujeet - kuten sanonta menee. Kunhan arki ja tämä vuosi on kunnolla polkaistu käyntiin, jatketaan yritystä perustaa perhe. 

Halusimme antaa vielä yhden mahdollisuuden tieteen avustamalle inseminaatiolle. Yritys numero 8, täältä tullaan! Samat lääkkeet apuna, toivotaan että päästään heti vuoden ensimmäisestä kierrosta itse asiaan. Odotan tätä toisaalta innostuneena, toisaalta hieman pelokkaana. Ennenkaikkea kuitenkin toiveikkaana.