Näytetään tekstit, joissa on tunniste ultra. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ultra. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Aika mones ultra

Maanantaina, kiertopäivä 12, käytiin ultrassa katsomassa follien ja limakalvon tilannetta inssiä ajatellen. Johtofolli oli jo 17mm ja limakalvokin kuulemma kaunis. Varattiin aika inseminaatiota varten ja tarkoitus ajoittaa ovulaatio Ovitrelle-pistoksen kanssa. Ovulaatiotestit on olleet ihan näppäriä ja jokaisessa kierrossa selkeitä plussaviivoja piirtänyt. Mutta koska takana on jo niin monta tuloksetonta inseminaatiota, niin nämä kaksi viimeisintä kiertoa on ajoitettu mekaanisesti osumaan paremmin kohdalleen.

Viime kierrossa meillä oli ensimmäistä kertaa Ovitrelle käytössä, kun joskus aiemmissa insseissä ollaan käytetty Pregnyliä varmistamassa. Aiemmin Pregnyl oli huomattavasti halvempi; hintaero oli noin 30e. Viime syksynä Pregnyl kävi läpi joitain muutoksia, joista näin kuluttajalle suurimpana toki näkyy uusi hinta, jolla hintaero Ovitrelleen jää noin yhteen euroon. Henkilökohtaisesti koin Pregnylin mukavampana, kun töissä olen tottunut enemmän toimimaan ruiskun ja neulan kanssa ja sekoittamaan liuokset itse - entä kuin Ovitrellen lähes-automaattinen liuoskynä.

Nyt varattu inseminaatioaika osuu näppärästi mun yövuorojen väliin. Ajan puolesta ehdin mainiosti mukaan! Täytyy ehkä jättää unet hieman vähemmälle, mutta mulle on ollut tosi tärkeää että pääsisin mukaan inseminaatioihin. Totta kai tuntuu muutenkin miellyttävältä päästä jollain tapaa osallistumaan tähän projektiin, mutta ennen kaikkea haluan seisoa siinä vaimon vieressä. Vaikkei inseminaation suorittaminen varsinaisesti käy kipeää, niin joka kerta se tuntuu olevan melkoisen epämiellyttävän ja lähes kivuliaan tuntuista. Silloin se tuntuu suurelta, kun voi olla pitämässä vaimoa kädestä kiinni.

Jotta elämässä olisi meneillään jotain muutakin, kuin tämä loputtomalta tuntuva suo edellä mainitun projektin kanssa: aloitan tänään kielen kertauksen! Opiskelin usemman vuoden lukiossa vaikka mitä kieliä, jotka on käytön puutteessa autuaasti unohtunut. Muutaman vuoden pohtimisen, ja saamattomuuden, jälkeen olen tänään menossa ranskan kurssille. Alkeista lienee parasta aloittaa, kun tällä hetkellä mieleen muistuu lähinnä "rakastan patonkia" -tasoisia lauseita... Jee, mun eka harrastus aikuisiällä!