Inhoan elämässä kontrollin menettämistä. Niin kuin varmasti aika moni muukin sitä mielellään välttelisi. Seitsemän munasolua punktion keräyssaaliina oli kyllä ihan mainio tulos, ja edelleenkin: ei se määrä, vaan se laatu. Toivoin puoliksi tosissani (eli oikeasti siis ihan todella tosissani, mutta sanon vaan kaikille että hehe vitsi se vaan oli), että klinikka olisi voinut perustaa punktion jälkeen jonkinlaisen Kassa 24/7 tyylisen palvelun. Tiedättehän, kun Prisman kassahihnaa saatiin seurata livenä netistä! Mä jäin koukkuun. Mutta jos klinikka olisi perustanut *Meidän sukunimi tähän* munasolujen hedelmöittyminen LIVE 24/7. Ei kai se nyt niiiiiiin vaikeaa ole perustaa yksi livestriimaus mikroskoopin läpi, jotta saisin muutaman päivän ihan tosissani vahtia niitä munasoluja.
Vaimo voi punktion jälkeen tosi hyvin ja muutamassa tovissa olo lähes normalisoitui. Mulla ei olisi siis ollut parempaakaan tekemistä, kuin käyttää vapaa-aika niiden munasolujen vahtimiseen. Hei kaikki toivo on nyt niissä! Kuinka moni hedelmöittyy, tai jos yksikään ei hedelmöity? Mitenhän ne jakautuu, onko ne nättejä tai entä jos ne kaikki lakkaa kehittymästä ja kuolee?!
Lienee sanomattakin selvää, että vaikka kyseistä livelähetystä tai puhelimitse munasolujen tilanteesta raportointia olisi tarjottu, ei me oltaisi voitu ottaa sitä mahdollisuutta vastaan. Mähän vaan eläisin puhelusta toiseen! Edelleen pessimistinä odottaen, että ne kaikki vaivalla kasvatetut ja kerätyt mahdolliset vauvan alut tekee jonkun joukkosurman. Meidän, tai lähinnä vaimon, onneksi saatiin kuitenkin elellä muutama päivä ihan rauhassa epätietoisuudessa.
Vaimo on niin zen. Tottahan se on, ettei voida muuta kuin odottaa ja toivoa parasta. Ja vaimo odottaa. Koska se ei muuta voi. Mäkin esitän että odotan, mutta oikeasti olen Googlessa etsimässä tietoa siitä, mikä kaikki voi mennä vikaa. Koska mä selvitän asioita! Haluan olla kärryillä mitä tapahtuu. Ja pessimistin on helpompi joskus odottaa, kun on jo etukäteen valmistautunut pahimpaan. Samaan aikaan vaimo on edelleen niin zen. Ja odottaa.
Kaikki odotus kuitenkin päättyy joskus, ja niin mekin saatiin puhelu jossa kerrottiin viiden munasolun kehittyneen kauniiksi alkioiksi. Siis viiden! Laatu siis rynnisti määrän yli ja nyt meillä on mahdollisuus neljän alkion pakastamiseen myöhempää varten. Mahtavaa!
Vähän mua kuitenkin jäi säälittämään, kun lääkäri kertoi kuuden munasolun hedelmöittyneen, mutta yksi ei kehittynyt riittävässä tahdissa. Mua niin säälittää se pieni munasolu, joka yritti tosi paljon! Toivotaan, että joku sen viidestä kaverista kuitenkin muuttaisi pian meille.
