Ei

Jälleen kerran yrityskierto päättyi ennen raskaustestin tekemistä - niihin alkaneisiin menkkoihin. Eihän sille mitään voi.

Piinapäivät meni melko leppoisasti. Oikeastaan vasta eilen tai tänään aloin olla hiukan kärsimätön odottelemaan. Enkä edelleenkään googlettanut raskausoireita tai vahtinut jokaista vaimon aivastusta. Se on toisaalta edistystä! Mutta silti, vaikka piinapäiviin ikäänkuin tottuu ja niihin osaa nyt suhtautua tietyllä rentoudella, enkä enää odottele jokaista testipäivää kuin kerran elämässä tapahtuvaa auringonpimennystä... niin silti, se odotuksen päättyminen ennen alkamistaan, suoraan sanoen vituttaa.

Vaikka tietyllä tapaa en ole enää niin naiviuden perikuva ja kuvittele, että tottahan se raskaus nyt inseminaatiosta alkaa, niin kyllä näköjään jokainen tulokseton inseminaatio harmittaa entistä enemmän. Ei me olla missään jäniksen selässä vielä, että aika tai rahat loppuisi nyt heti kesken, mutta alan olla kohtalaisen väsynyt siihen rumbaan jota tässä saa edelleen pyörittää. Ne kahden viikon syklit, jotka aiemmin mainitsin, you know.

Toistaiseksi ei olla tauon tarpeessa, vaan aiotaan puskea vielä eteenpäin. Seuraavaksi tosiaan lääkärille puhelinaika, jotta saadaan suunnitelmia hiottua ja vietyä projektia eteenpäin. Kohti seitsemättä.