torstai 27. heinäkuuta 2017

Oho, kesä meni jo kohta!

Hups, en varsinaisesti unohtanut tätä matalalento-blogia, mutta lienee pitävän paikkansa että kesä on kiireistä aikaa. Putkiremontti valmistui ja muutettiin takaisin kotiin: työputkien sivussa on mennyt tovi jos toinenkin, kun ollaan laitettu kotia takaisin asuttavaan kuntoon. Samalla rykäyksellä uudistettiin hieman tekstiilejä; ja olen aivan totaalisen rakastunut meidän olohuoneen mattoon!

Ettei elämä mene liian tylsäksi, oli myös vaimon sisko perheineen meillä vierailulla viikonlopun verran. Juhlistettiin mun synttäreitä Lintsillä ja Sealifessa! Kun mukana menossa on yksi 8-vuotias, ei pääse tulemaan tylsää. Terveisin se tyyppi, joka uskalsi mennä vuoristorataan vuosien tauon jälkeen. Ja toisaalta myös se tyyppi, jonka vatsa kääntyy ympäri pelkästä ajatuksesta että joku laite pyörii... Oon siis 28 vuotta, en 82, miltä kieltämättä välillä tuntuu... Olen näemmä ottanut myös tavaksi olla nukkumassa heti yhdeksän jälkeen...

Kesäloma on kulutettu loppuun jo hyvä tovi sitten, mutta alan olla jo valmis seuraavaa lomaa varten. Näppäränä oon säästänyt kesälomia jopa kolme päivää  elokuulle... Kiitos kuitenkin vuorotyön, saa noilla kolmellakin lomapäivällä nauttia 1,5 viikkoa vapautta!

Hoidoista meillä oli kahden kuukauden tahaton tauko, mikä on oikeestaan aika tylsää. Eilen päästiin kuitenkin taas inseminaatioon joten piinapäivät here we are! Pessimisti ei pety, joten en aseta suuria toiveita tällekään inseminaatiolle. Vaikkei mitään syytä olekaan vielä heittää kirvestä kaivoon, niin pakko myöntää että tämä projekti on jo nyt, lähes vuoden mittaisena, alkanut tuntua ...joltain. Ei epätoivoiselta, mutta mielessä pyörii kieltämättä toisinaan että miksei se jo onnistu.

Taidan vaan ottaa palan (=kokonaisen levyn) suklaata ja suunnata töihin. 14,5 tuntia työmaata tänään edessä - mikä siis tarkoittaa että mun klo 21 nukkumaanmenoaika ylittyy reilusti, haha.

4 kommenttia:

  1. Tulikohan mun edellinen kommentti joka jäi kesken? :D eli olin sanomassa, että mukulana rakastin kaikkia pyöriviä laitteita, mutta kun teini ikä saapui, sai kaikki pyörivät jutut vaan oksun lentämään ja se harmitti/harmittaa vieläkin, koska en niihin voi mennä. :(
    Tsemppiä hei piinapäiviin, pidän peukut pystyssä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muakin harmittaa, ettei enää pysty menemään juuri mihinkään laitteisiin! Mutta oli ihana seurata kahdeksanvuotiaan iloa. :)

      Kiitos myös tsempeistä!

      Poista
  2. Pyöriminen: no problem. Mut vanhana huvipuistokettuna olen TODELLA TODELLA pettynyt korkeissa paikoissa nykyään ilmenevään huimaukseen ja siten orastavaan korkeanpaikan kammoon. Tervettä kuolemanpelkoa sanoisi joku. Ärsyttävää sanon mä :D

    Tsemppiä piinailuun! Meiltä taitaa taas ajoitussyistä jäädä peepeet väliin, joten ilo on seurata muiden proggista. Pidetään peukkuta "et etenee" ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mukava palata taas "projektin" pariin, kun oli pari kuukautta taukoa. :)

      Mä myös oon jotenkin todella, TODELLA, pettynyt, että huvipuistossa käyminen ei voi mitenkään enää tarkoittaa samaa kuin lapsena. Täytyy tyytyä vaan possujunaan...

      Poista

Kiitos kommentista!