lauantai 20. tammikuuta 2018

K O N K U R S S I

Me ollaan mun mielestä ihan totaalisessa konkurssissa. Oltu jo pitkään! Tällä asiallahan ei tosin ole mitään tekemistä faktan kanssa. 

Olen luonteeltani selvittäjä, niin kuin jossain aiemmassa postauksessa taisin mainitakin. Joten on melko luonnollista, että meidän lapsihaaveiden konkretisoituessa aloin ensimmäiseksi ottaa asioista selvää. Tietenkään mitenkään erityisen kattavaa selontekoa ei oikein saa tehtyä, kun käyttää pääasiallisena tietolähteenä muiden naisparien/itsellisten naisten blogeja, haha.

Hoitoon pääseminen on yksinkertaista. Puhelin kouraan ja soitto klinikalle. Itse olin tekevinäni hieman vertailevaa tutkimusta muunmuassa kokemusten pohjalta  ja kaivelemalla eri klinikoiden nettisivuja. Hinnastot tuntui ainakin silloin olevan ihan hepreaa; mun oli jotenkin t o d e l l a vaikea ymmärtää niitä, kun joihinkin oli luovutetut solut ja ultraukset laskettu inseminaation hintaan ja toisissa ihan kaikki oli eritelty. Lähinnä kokemukset oli se, jonka mukaan me lopulta valittiin klinikka! Vaikka toisaalta meidän klinikka käytännössä loppuikin, yhdistyessään toisen yksityisen praktiikan kanssa. Ja nyt kun tarkemmin miettii, oli meidän ensimmäinen hoitava lääkäri kyllä melko erikoinen. 

Mä siis tarvitsen faktoja, joiden mukaan voin kulkea eteenpäin. Luonnollisestikin mua, ja meitä molempia, kiinnosti paljonkohan tämä koko lysti tulee kustantamaan. Harmi, ettei sille ole olemassa mitään pakettihintaa. Ihmiset on yksilöitä ja niin edelleen, mutta sen lisäksi kyse on ehkä vähän myös tuurista. Blogeja kaivellessa hintahaitari klinikalle hakeutumisesta raskautumiseen oli noin kahdesta tuhannesta eurosta kuuteen, kahdeksaan tuhanteen euroon. Uskokaa tai älkää, mutta oon välillä myös super kiinnostunut numeroista: joten tein salaa itselleni graafia niistä hinnoista! Muistaakseni keskihinta oli noin 4000 - 5000 euroa.

Tästä päästäänkin siihen meidän konkurssiin. Vaikka oltiin etukäteen varauduttu, että lapsen saaminen maksaa aika paljon enemmän kuin keskiverto hotelliviikonloppu, niin en silti osannut kuvitella kuinka paljon se oikeasti voi maksaa. Toki matkassa on aina muuttujia, ja näin jälkeen päin ajatellen meidän olisi ehkä pitänyt rohkaistua aikaisemmassa vaiheessa vaatimaan klinikalta/lääkäriltä enemmän. Luulen että oltaisiin kuitenkin eri lääkärinkin kanssa päädytty aika moneen inseminaatioon, ennen kuin oltaisiin kiinnostuttu siirtymään esimerkiksi IVF:n. Toisaalta eri lääkärin hoidossa oltaisiin ehkä päästy nopeammin näihin lääkkeillä buustattuihin yrityksiin. Jossittelu toisaalta on ihan turhaa, eikä lääkärinkään vaihto lupaa sitä, että raskaus olisi alkanut aiemmin.

Tällä hetkellä projektiin on upotettu noin kaksi kertaa niin paljon, kuin se mediaani jonka blogeista kaivelin. Alkuun seurasin tarkkaan paljonko rahaa ollaan käytetty ja pidin siitä kirjaa. Hehee oikeesti "pidin siitä puhelinta", koska kirjasin kuluja puhelimen muistiin, haha, voi tätä huumorin määrää. Sitten lopetin sen. Vaikka jossain kohtaa tuleekin varmasti yläraja vastaan, niin tällä hetkellä sillä ei ole merkitystä. Hoidot on vielä kesken ja me ollaan kiinnostuneita niitä jatkamaan. Joko siihen konkurssiin tai henkiseen turhautumiseen asti. Tai lääketieteelliseen stoppiin. 

Mutta koska me kuitenkin ollaan konkurssissa henkisesti (toim.huom. eli minä olen henkisesti konkurssissa), ratkaisin sen henkisen ahdistuksen nostamalla luottokortin luottorajaa, TSADAM! Nyt on henkisesti taas vähän kevyempi olla, kun konkurssi on taas kerran vältetty. Jossain kohtaa on tottakai oikeasti mietittävä, kuinka paljon ollaan valmiita laittamaan tähän projektiin, mutta myös sitä mistä se raha siihen tulee sitten kun säästöt loppuu.

P.S. mä odotan kuitenkin edelleen kirjettä rikkaalta, edesmenneeltä Amerikan tädiltä. Tai lähinnä sen lakimieheltä, että saisin sen testamentin jossa kaikki on jätetty mulle. Äiti ja isä tosin väittää ettei mulla ole sellaista, mutta mistä ne sen voi tietää?!

9 kommenttia:

  1. Ei ole halpaa "lystiä"! Hoidot eivät ole täällä enää ajankohtaisia, kun lapset on jo hankittu, mutta silti tulee aina välillä lueskeltua hoitovaiheessa olevien blogeja. Pahimmalta tuntuu tavallaan se, kuinka paljon hinnat ovat nousseet suht lyhyessä ajassa. Omat lapset ovat kuitenkin reilusti alle kouluikäisiä, mutta eihän näiden "hintalappu" ole yhteensä kuin n. 1500 euroa (ja sekin sisältää ns. ylimääräistä, kuten aukiolotutkimus). Toki raskaudet ovat alkaneet hyvin helposti, mutta silti. Omat hoidot tulivat muuten selvästi halvemmiksi kuin mitä hinnastossa luki, mutten tiedä, mistä se johtuu. Enkä valita :D

    Tsemppiä, onneksi raha-asiat tuppaavat aina järjestymään jotenkin!❤ Joidenkin tuttavien kohdalla en ymmärrä sitä, että asuntoa varten otetaan satoja tuhansia lainaa, mutta lasta varten ei sitten yhtään. Mitä sillä kämpällä tekee, jos ei ole lapsiakaan. Mieluummin lapset ja asutaan vaikka kaupungin vuokratalossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi tää konkurssi ei ole niin todellinen, kuin mitä kuvittelen, hehe. Lähinnä olen ollut ahdistunut siitä, kun säästöt hupenee mutta tulosta ei näy. Kiitos!

      Poista
  2. Mulla melki tulee itku kun tätä lukee :( se on inhottavaa, kuinka se raha on se avain mahdolliseen onneen. Meillä oli kans aika pitkälti konkurssi saapumassa talouteen, mut selvittiin säikähdyksellä. Tsempit teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! :) Mulla on tapana aina dramatisoida asioita, joten vielä on onneksi matkaa siihen konkurssiin. Toivotaan että siitä selvitään väistöliikkeellä kuitenkin!

      Poista
  3. Ääh! Paljon tsemppiä - asioilla on tapana järjestyä! Joskus helpottaa, että asiat sanoo ääneen ja varmasti lopputulos on kaiken käytetyn rahan, ajan ja stressin arvoinen.

    Itse olen korkeakoulutettu, mutta töissä matalapalkkaisella alalla - lastentarhanopena, puoliso tällä hetkellä työtön käsityöläinen, eli tulot ei tosiaankaan päätä huimaa. Säästöön jää kuitenkin jonkin verran joka kuukausi, joka mahdollistaa lapsiprojektin aloittamisen jossain vaiheessa. Olen samanlainen suunnittelija ja hintavertailija kuin sinäkin, joten olen alkanut miettimään, olisikohan lapsiprojektin aloittaminen rahallisesti järkevämpää esim. Virossa tai suoraan Tanskassa (Cryos), kerta se ihan mahdollista on?! Mikä hintatason ero on muualla verrattuna Suomeen? On suoraansanottuna todella syvältä, että naispareille ei juurikaan ole virallisia ohjeita ja suositushintoja, tai "maksukattoja" siihen, kuinka paljon rahaa raskautumiseen voi käyttää... Yleisesti hinnastotkin ovat todella vaikeasti löydettävissä, paremman käsityksen saa lukemalla muiden blogeja... Plääh. On tämä yhdenlaista hullutusta. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä olisko tavallaan ollut helpompaa, ettei alunperinkään olisi selvittänyt hintahaitaria yhtään. :D Tässä loistava esimerkki siitä, kuinka tieto lisää tuskaa! Turhahan noita konkursseja olisi etukäteen murehtia, mutta olenpahan nyt omalla kohdalla varmistanut sen, että jos konkurssi joskus koittaa, niin surutyön olen tehnyt jo etukäteen ja sitten voi keskittyä vain ratkaisemaan ongelmaa, hehe.

      Vaan eipä ole käynyt mielessäkään, että hoidot olisi voinut aloittaa myös esim. siellä Tanskassa. Tietenkin siinä on aina se riski, ettei kaikki menekään kuin Strömsössä, eikä loppujen lopuksi se kahden maan välillä seilaaminenkaan varmaan edullisemmaksi tule? Vaikea sanoa! Olis mielenkiintoista kuulla jos joku on kokeillut tätä vaihtoehtoa!

      Poista
  4. Todella inhottavaa, että tällaisessa asiassa täytyy miettiä rahaa ja sitä, kuinka kauan on mahdollista yrittää. Se tuntuu välillä todella epäreilulta. Etenkin kun homma ei ole mitenkään halpaa.

    Itsekin murehdin, kun yrityksiä alkoi kertyä, että kuinka kauan tässä joutuu odottamaan ja riittävätkö rahat. Penulle tuli hintaa noin 5000 euroa, johon kuuluivat kaikki mahdolliset kulut matkoineen ja insseineen. Tuntuihan se silloin kauhean paljolta, mutta loppupeleissä selvisimme melko halvalla. Toki tuolloin otti päähän se, kun tiesi, että toisilla onnistuu ensimmäisellä yrittämällä ja itse heittää joka yrittämällä about tuhat euroa menemään.

    Toivon kovasti, että teidän inssi tärppäisi eikä mitään kalliimpia hoitoja tarvitsisi miettiä. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän se kaikki raha ja aika on lopputuloksen arvoista, vaan tämä kaikki aika ennen kuin se lopputulos saadaan aikaiseksi... Nyt ei kyllä tunnu yhtään siltä, että hyvää kannattaa odottaa! :D Tai tottakai kannattaa, mutta kuten sanoit, on turhauttavaa vilkuilla säästöjä ja todeta niiden tasaista tahtia hupenevan, kun tulosta ei synny eikä tiedä kuinka pitkälle on varaa hoitoja jatkaa. Katsotaan!

      Poista
  5. Itse etsin noita "hintalappuja" kun aloitettiin ja yritin kans miettiä, minkä verran rahaa voisi tarvita. Meillä mennään noin 13 000 eurossa nyt. Kun säästöt toisensa perään hupenivat, tuntui välillä pelottavalta. Sitten aloin miettiä, että jonnekinhan nekin rahat olisivat menneet. Talon remontointiin, matkoihin tms. Niihin ehditään säästää myöhemminkin. Nyt on vedetty sellainen linja, ettei käytetä ihan kaikkia rahoja hoitoihin vaan jos on tarve tehdä pientä remonttia kotona, niin tehdään se. Ja jatketaan hoitoja aina kun seuraavan kerran on varaa. Eli tsemppiä, kyllä tästäkin selviää, vaikkei menisi siihen muutaman tonnin ja 3 inssin keskiarvoon :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!