maanantai 9. lokakuuta 2017

Pläänien päivitys

Vaimolla oli tänään puhelinaika hoitavalle lääkärille. Ihan vaan suunnitelmien kartoittamiseksi ja hiomiseksi, kun ei tästäkään kierrosta nyt raskaus alkanut. Aiemmassa postauksessa puhuinkin vähän siitä, mitä oltiin vaimon kanssa järkeilty, että meidän näkökulman mukaan olis viisasta tehdä. Toki me ei olla hedelmöityshoitojen asiantuntijoita, mutta meidän korviin tämä kuulosti järkevältä nyt, kun tuloksettomia inseminaatioita on takana jo useampia: luovuttajan vaihto oli ensisijaisesti mielessä. Mistä sitä tietää miten hyvin kenenkin kanssa mätsää ja ehkä tää meidän nykyinen luovuttaja ei vaan ole nyt sopiva. Toisaalta mietittiin myös jotain kevyttä lääkkeellistä tukea tähän hommaan. Vaikka kaikki onkin fyysisesti kunnossa, niin kuusi negatiiviseksi jäänyttä yritystä toisaalta puhuu puolestaan, ettei joku lisäbuusti olisi haitaksi.

Olen aiemminkin kuullut, että toiset lääkärit on enemmän luomuhoitojen puolella, kun taas toiset ottaa melko aikaisessakin vaiheessa vähän extra-onnea matkaan. Eikä siinä; olisihan se kiva kun raskaus alkaisi mahdollisimman luomuna (jos nyt naisparin koko lapsen saanti ylipäänsä voi kovin luomua olla)! Vaimon hoitava lääkäri ilmeisesti kuuluu tohon ensimmäiseen kategoriaan. Lääkkeillä tukeminen oli ilmeisesti lähes täysin poissuljettu, koska kierto on hyvä ja vaimo on niin nuori. Okei. Hoitava lääkäri ei kuitenkaan ollut innostunut myöskään luovuttajan vaihdosta. Hän on mielestään kertaalleen jo tarkistanut että meidän nykyisellä luovuttajalla on alkaneita raskauksia, mutta varmistaa vielä asian. Ilmeisesti hänen näkemyksen mukaan luovuttajan vaihto on turhaa riskiä, jos alkaneita raskauksia kuitenkin on. Ainakin on todistettu, että kyseinen luovuttaja kykenee hommaan soluillaan, mikä taas seuraavan luovuttajan kohdalla ei välttämättä päde.

Hoitava lääkäri toi myös ilmi sen, että lääkitys tässä mukana, toisi kiertoon lisää käyntejä klinikalle. Toki se on tavallaan ongelma, koska täältä 100 kilometrin päästä työvuorojen puitteissa kulkeminen ei ole aina ihan ongelmatonta. Lisääntyneet käynnit tietenkin lisäisi rahanmenoa ja lääkäri pitää järkevämpänä säästää nekin rahat insseihin. Mietin vaan, miten se parinsadan euron säästö / kierto meitä sen kummemmin liikuttaisi. Näitä "turhia" inseminaatioita jos joudutaan tekemään se kaksi tai kolme vielä (kuten hän puhelimessa ehdotti), niin jotenkin mun logiikalla tulee mieleen että se vasta maksaakin!

Käytännössä tämän päiväinen puhelinaika oli täysin turha. Hoitosuunnitelmassa ei näemmä ollut mitään päivitettävää, kun kaikki jatkuu ihan samalla kaavalla. Toisaalta hyvä, koska täähän on meille tähän mennessä jo ihan tuttua hommaa. Toisaalta olen aika pettynyt. Edellisen käynnin "otetaan puhelinaika sitten ja mietitään miten jatketaan" valoi jotenkin turhaa toivoa sille, että tähän hommaan saataisiin jotain äksöniä nyt! 

Tavallaan tuntuu, että ollaan nyt ihan täysin turhassa umpikujassa. Aiemmat inseminaatiot ei ole tuottaneet tulosta. Niitä on tehty erilaisiin kierron vaiheisiin: kun munarakkula on juuri irronnut, on irtoamaisillaan, on irronnut tovi sitten, on irroitettu pistoksella... Ehkä ne negatiiviset tulokset on ollut vaan huonoa tuuria ja seuraavalla tärppää, mutta nyt vaan turhauttaa enemmän. Henkisesti olen valmistautunut siihen, että mennään taas tekemään pari turhaa inseminaatiota.

Nieltiin hiljaisina tappiomme. Me ei olla sellaisia ihmisiä, että alettaisiin väittämään vastaan. Vaikka toki oltiinkin ennalta ajateltu asiaa vähän eri tavalla, kuin tää hoitava lääkäri, niin luotetaan silti siihen että hän on tässä asiassa ammattilainen ja tietää mitä tekee. Niellään alkava ärsytys (lähinnä minä) ja otetaan nyt vastaan ne pari kiertoa vielä.

19 kommenttia:

  1. Mekään ei yleensä jakseta vääntää mistään, mutta meillä lääkäri oli heti messissä lääkkeellisen buustin kanssa (tosin mulla kyllä sitä ongelmaa olikin). Mitään kantaa hän ei ottanut myöskään luovuttajan vaihtoon, koska se keskustelu käytiin vaan hoitajien ja niiden labraihmisten kanssa. Mutta tosiaan, niinkuin kirjoititkin, eiköhän teillä lääkäri tiedä ammattilaisena parhaimman vaihtoehdon.
    Paljonpaljon voimia uuteen kiertoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, onhan se toisaalta ihan turhaa puskea yhtään ylimääräistä rasitetta keholle (siis niitä lääkkeitä), jos ei tosiaan ole näyttöä että niille olis mitään tarvetta. VAIKKAKIN ne epäonnistuneet inssit hiertää tuolla takaraivossa silti. Vaan eihän heterotkaan heti ykkösellä nappaa maalia.... Haha.

      Poista
    2. Oliks teillä muuten otettu verikokeita?

      Poista
    3. Juu otettiin, ja ne oli kaikessa komeudessaan ihan priimaa.

      Poista
  2. Pakko kommentoida, että kuulostaa ihan meidän lääkäriltä! Ettekös te käyneetkin Helsingin Väestöliitolla? Saattaisi olla hyvinkin sama tyyppi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kyllä käydään! Melkein kiinnostais tietää kuka teillä oli... :D

      Poista
    2. Tässä en viitsi ehkä nimeä alkaa kertomaan, mutta voidaan vaihtaa tietoja vaikka s-postitse! Pistä meiliä projektipenttisakari [at] gmail.com, jos haluat! :)

      Poista
  3. Mun korvaan kuulostaa kyllä vähän erikoiselta. Toki lääkäri on aina se, joka päätökset tekee. Mutta kun yksityisellä ollaan ja hoidoista maksetaan, niin pitäisi kyllä vähän kuunnella asiakastakin. Varsinkin tuon luovuttaja-asian suhteen. Meillä on aina melko aikaisin ehdotettu lääkitystä. Kerrottu hyödyt ja haitat ja sitten annettu itse päättää, että otetaanko lääkkeet mukaan. Eikä meillä ole lääkityksestä tullut lisäkäyntejä klinikalle. Meillä oli käytössä kevyt lääkitys (letrozol) ja inssin yhteydessä aina tsekattiin ultralla tilanne. Meillä molemmat inseminaatiolla alkuun saadut raskaudet on tärpänneet lääkekierroista. Omissakaan kierroissa ei sinällään ole mitään vikaa huomattu, mutta meidän lääkärin mukaan kevyt lääkitys voi nopeuttaa raskautumista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustakin kuulosti kyllä hieman erikoiselta. Näkemyksiä on varmaan tässäkin just niin monta kuin on alan spesialisteja. Katsotaan nyt vielä taas ne pari kiertoa, mutta kyllä mä sanoisin että kahdeksan inssiä on jo aika suuntaa näyttävä, jollei mitään edelleenkään tapahdu.

      Poista
  4. No johan on! Meillä kahden kierron kokemuksella olen saanut käsityksen, että luovuttajan voi vaihtaa vaikka joka kiertoon. Ja vaihdettiinkin heti! Biologin puheista nimittäin ymmärsin, että on mahdollista, että solut olisivat jotenkin yhteen "epäsopivat", ja kahden-kolmen epäonnistuneen inseminaation jälkeen jo suosittelisivat vaihtoa, mikäli sopivia on tarjolla! Ilmeisesti teidän lääkäri ei tähän sitten usko. Mä olen ollut ihan mielelläni vaihtamassa luovuttajaa, tuntuu että on niin tähtien asennosta kiinni olevan tämä raskautuminen, että sekoitetaan pakkaa ihan kunnolla vaikka joka kierrokselle. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, mäkin olen ollut ymmärtävinäni että aina ei vaan sovi yhteen, vaikkei missään mitään vikaa olisikaan! Jotenkin sitä vaan luottaa, että lääkäri tietää mitä tekee. :D Toivotaan että tää "uusi" suunnitelma olis viimeinen ja ainoa joka täytyy tehdä, ja tähdet asettuisi seuraavaksi suopeasti.

      Poista
  5. Mä olen myös käynyt VL:ssa ja vaikka oma lääkärinikin (ei ole enää VL:ssa) oli aika luomu, niin sanoi, että valtaosalla itsellisiä/naispareja raskaus alkaa viimeistään kolmannella inssillä, jos ei ole mitään häikkää ja ikää alle 35 vuotta. Jos ei ala, niin sitten on syytä tehdä jotain. Suunnitelmana oli, että kolme luomuinssiä ja kolme lääkkeellistä ja sitten IVF, mutta onneksi kuuluin valtaosaan ja yksi inssi riitti. Tokihan on aina niitä, joilla tärppää esim. 7. inssillä, mutta kyllä lääkärin sanoissakin on pointtinsa. Ei meinaa riitä yhden sormen kädet laskemaan niitä tuttaviani, joita on juoksutettu 6-8 inssissä ja välttämättä IVF:kään ei ole heti ollut tie onneen. Kaikki ovat kyllä lapsen saaneet, mutta jotkut tyyliin vasta 2. IVF:n 3. PAS, vaikka kaikki on olevinaan priimaa ja ikää alle 30 vuotta. Ja siis myös muilla klinikoilla, vaikka VL kai kaikkein luomuhenkisin.

    Hoidot ovat niin sikakalliita ja stressaavia, että pitäisin kyllä oman pääni, sillä joidenkin lääkäreiden hoitosuunnitelmat kuulostavat suoraan sanoen rahastukselta. Ja sillähän ei ole mitään merkitystä, miten lapsi on saanut alkunsa, eli onko lääkkeet olleet mukana pelissä vai ei. Mä olisin oikeastaan halunnut jo ekaan inssiin lääkkeet, vaikkei mitään ongelmia ollut, sillä halusin tietty raskaaksi heti, enkä vasta vuoden päästä ja siitä on kuitenkin näyttöä, että lääkkeellinen tuki auttaa raskautumaan nopeammin ja lääkärikin sen myönsi, kun tietysti tenttasin häntä asiasta. Ja luovuttaja vaihtoon ehdottomasti! Ei olisi eka kerta, kun jo se auttaisi raskautumaan.

    Toivottavasti kaikki kuitenkin menisi helpoimman kautta!❤ Eipä niitä hoitoihin kuluneita euroja sen jälkeen laske, kun lapsi on jo täällä, mutta kyllä niille totta helv... olisi parempaakin käyttöä kuin klinikan kassa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Äh, lähti liian aikaisin äsken!

      Molemmilla lääkäreillä lienee pointtinsa, enkä haluaisi ihan sokeasti uskoa kumpaakaan, kun en ole perehtynyt aiheeseen. Mutta kieltämättä olin itsekin vähän kahden vaiheilla, pitäisikö tässä alkaa vaatimaan sitä, mitä me vaimon kanssa aiemmin suunniteltiin.

      Toistaiseksi me mennään nyt kuitenkin tällä. Ainakin sen yhden inssin verran. IVF on jo kuitenkin hoitona ihan eri kaliiberia, ihan jo kropallekin, ettei välttämättä haluta rynnätä siihen ihan suin päin. Ehkä siihen seuraavaan kiertoon haluttaisiin kuitenkin joku kevyt lääkitys, jos ei tämän kierron tuotos ole menestys... mutta kuten sanoin; toisaalta helpottavaa että kaikki jatkuu ennallaan koska tää homma me jo osataan. Mutta let's see!

      Poista
  6. Pakko kompata anonyymiä, että eikö yhdellä inseminaatiolla onnistuminen ole enemmänkin hyvää tuuria, kuin että valtaosalla niin kävisi? Harvemmin olen kuullut että ekalla tärppää, upeaa toki jos niin käy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä itse olen seurannut, niin aika harva ekasta inssistä raskautuu, vaikka kaikki olisikin kunnossa. Meillä nyt on takana inseminaatioita jo kuus, niin ehkä oltais tähän toivottu jotain tukea. Ensi viikolla ollaan kuitenkin menossa ultraan ja luulen että vielä keskustellaan asiasta; kiinnostaa ainakin hoitavan lääkärin näkökannan kuuleminen paremmin.

      Poista
    2. Tarkoitin, että jos tärppää 1-3 inssillä, niin kuuluu valtaosaan tämän lääkärin tilastojen mukaan. Omalla kohdallani sattui yksi inssi riittämään molempien lasten kohdalla. En tiedä, onko tuurista kyse vai ei, muttei kuitenkaan kaikki joudu tahkoamaan suurta määrää inssejä, kun vertaisryhmän koettelemuksia on seurannut ja hyvä tietysti niin. Onhan noita yli 4-kymppisiäkin, joille jopa se yksi inssi on riittänyt, eli tuntemattomia ovat lisääntymisen tiet. Varmaan senkin takia muiden koettelemukset, ajan kuluminen ja rahan meno tuntuu tosi hurjalta, kun itse on kerrankin ollut edes jossain onnekas.

      Poista
  7. Tunnistan turhautumisen. Meidän lääkäri kans on luomunaisia. Sen huomas jo "Periaatteessa Kela arvioi 12 inssin vastaavan vuodennyritystä."-kommentista. Siihen kuitenkin tirvastiin 12 inssin olevan sen verran suuri investointi, et siihen tuskin tulee koemielessä kenenkään lähettyä. Lääkkeitä koitettiin nostaa puheeksi 3 inssin jälkeen; päädyttiin et pari kertaa ainakin vielä. Ymmärrän kyl pointin, mut koska luovutettujen siittiöiden kanssa kakku on aina kallis, niin toivoisi jotain vastaantuloa kun yrityskerroista alkaa kertyä kokemusta. Nyt meillä oli tauko ja ajoituksen takia toinenkin, mut koska omalääkäri on loppuvuoden pois, otamme asian puheeksi jos tässä jonkun muun vastaanotolle päädymme. Josko sieltä irtois medikaalisempi suunnitelma ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisaalta joo ymmärrän sen pointin, ettei nuorelle ihmiselle haluais kovin isoja temppuja alkaa tekemään, kun tutkimusten mukaan kaiken pitäisi olla kunnossa raskautumista ajatellen. Toisaalta, jos ei se nuori ja terve ihminen kuitenkaan raskaudu muutamasta yrityksestä huolimatta...

      Mutta aina kannattaa kokeilla! Ja aionkin vielä kasvotusten kysyä asiaa, haha. Tsemppiä teille tulevaan, ja siihen medikaalimpaan lääkäriin!

      Poista

Kiitos kommentista!